Irungu Wakini

Hakuna matata!

14. lokakuuta 2007

Karimassa taas

Olimme muutaman päivän kartoittamassa Kariman aluetta. Paikalla ollut television kuvausryhmä yritti saada filmille laittomat metsänhakkaajat, mutta sittenpä syntyneessä kärhämässä hajosikin mikrofoni. Kartoitustouhujen jälkeen mentiin paikalliseen baariin, jossa oli kolme vanhaa miestä, jotka väittivät kaikkia paikalla olevia naisia vaimoikseen/tyttärikseen. Siellä oli jotenkin sanoinkuvaamattoman sekava meininki. Ihmiset alkavat tanssia hyperaktiivisesti tullessaan känniin, ei esiinny mitään kyräilevää jurotusta.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että Suomessa on joka suhteessa tiukkapipoisempi meininki kuin täällä. Täällä ihmiset puhuvat tuntemattomille, tanssivat ja ovat erittäin suvaitsevaisia omaperäisyyden suhteen. Joka paikassa on outoja tyyppejä ja niistä pidetään, esimerkiksi Molossa yksi hemmo tanssii kaikki päivät kadulla hymyhuulin, se on kaikista ihan hienoa. Kaiken kaikkiaan Suomessa on hyvin tiukat ja painostavat sosiaaliset normit. Onhan Suomessa kaikki kehittyneen maan edut tähän mennessä, mutta sitä äärimmäisen painostavaa tiukkapipoisuutta voisi jo vähitellen alkaa purkamaan, kun ei enää muutenkaan olla sataan vuoteen eletty tuokkosen valossa piilopirtissä kaamosaikana.

Tunnisteet: