Mita tapahtui?
Kun Kibaki nimitti hallituksen vaalivilpin jalkeen, jatti han suuren osan ministerioista tyhjaksi. Tama osoittaa, etta Kibaki oli jo silloin varautunut vallanjakosopimukseen.
Kuitenkin Kibaki jatti tyhjaksi vain toissijaisia ministerioita. Kun uutta hallitusta yritettiin nimittaa, olivat parhaat paikat Kibakin kannattajilla. Naita tarkeita ministerioita olivat esimerkiksi ulkoministerio, sisaisen turvallisuuden ministerio, paikallishallinnon ministerio ja energiaministerio.
Uuteen hallitukseen oli tulossa valtavat kustannukset aiheuttavat 40 ministeriota, mutta tarkeimmissa ministerioissa istuvat Kibakin PNU-kaverit eivat tahtoneet vaihtaa hyvaa ministeriota huonoon. ODM puolestaan tahtoi osan tarkeista ministerioista.
Nain itsekas tappelu siita, kuka saa hyvan ministerion ja kuka huonon, johti vallanjakosopimuksen kaatumiseen ja ilmeisesti uuteen vakivaltakierteeseen. Kuka on syyllinen? Kenian poliittinen eliitti kokonaisuudessaan.
Nama poliitikot ovat taysin valinpitamattomia maastaan. Ainoastaan omalla vallalla ja omalla kukkarolla on merkitysta, kansalaiset voidaan poliitikkojen puolesta ihan rauhassa teurastaa viidakkoveitsella ja maa voidaan pistaa Ruandan tai Somalian tyyliin matalaksi.
Parasta kehitysta tassa maassa olisi vieda koko poliittinen eliitti ladon taakse teloitettavaksi ja jarjestaa uudet vaalit satunnaisilla arpajaisilla kylien ja slummien asukkaiden keskuudessa. Joku mummo-Wanjiku perakylasta olisi huomattavasti naita korruptoituneita roistoja parempi hallitsija.
