Irungu Wakini

Kikujunimeni on muuten Irungu Wakini.

Ja aikaan saatu...

Nelja kuukautta mennyt, pari kuukautta aikaa viela. Tahan mennessa on saatu aikaan:

- Monta kenttaretkikuntaa kartoitusprojekti Giseemin ja metsansuojelujarjesto Macofan kanssa.
- Macofalle uutiskirje, jota ei ole vielakaan julkaistu teknisten ongelmien takia.
- Giseem-projektille karttapalvelin ja muut tekniset ratkaisut.
- Macofalle videokoulutusta ja -kuvaamista.
- Macofalle internet-koulutusmateriaali, mutta ilmeisesti itse koulutusta ei taideta jostain syysta saada koskaan aikaan.

Nyt pitaisi viela ehtia kahdessa kuukaudessa:

- Tekemaan uDig/Geonetwork/Geoserver -systeemille kayttoohjeet ja kouluttaa ihmiset kayttamaan jarjestelmaa.
- Menna Thikaan jarjestamaan orpokodille ja biopolttoaineprojektille tiedotusta.
- Jarjestaa GPS-koulutus. Ihmisille koulutettiin jo yksinkertaisempi Garminin GPS, mutta monimutkaisempi Trimble on viela mysteeri kaikille (paitsi mulle).
- Mugodongoon auttamaan kolmiulotteisen kartoitusprojektin dokumentoinnissa.

Taalla menee helposti illat ja viikonloputkin toiden parissa (lauantai on tyopaiva), mutta jotenkin tahti tuntuu kovin hitaalle. Aina on joku ongelma. Ryosto, byrokratiaa, turistisairauksia, ongelmia aikataulujen (tai niiden puutteen) kanssa, jatkuvaa matkailua kaupungista toiseen, mita ihmeellisimpia teknisia ongelmia... Sahkokatkoja, netsplitteja, ongelmia tarpeellisten tietokoneohjelmien hankkimisessa...

Joku arvioi, etta Afrikassa on hyva, jos saa edes 50% aikaan siita, mita suunnitteli tekevansa. Koska 50% on jo helposti saavutettu, arvelisin lopputuloksen olevan jotain 75% alkuperaisista tavoitteista. Lisaksi tuohon keksittiin pari uutta tehtavaa.

Toisaalta olen missannut kaikki mahdolliset turistinahtavyydet ja safarit kokonaan. Suojeltavissa metsissa on kylla vierailtu monta kertaa.

Tama blogi karsii hieman siita, etta kamera hajosi jo ekan viikon jalkeen.

Suuri muzungumania

"Muzungu! How are you?" huutavat kenialaiset lapset. Etiopialaiset lapset huutavat pelkastaan "You! You! You!"

Muzungu tarkoittaa valkoihoista ja sita huudellaan Keniassa monta kertaa paivassa. Muzungumania on pelottavaa. Useamman kerran on maaseudulla kaynyt niin, etta kokonainen koululuokka kavelee perassa tarkastellen omituista muzungua.

Kaikilla tuntuu olevan outo muzungumania. "Muzungu", huutavat kaupustelijat ja tarjoavat tuotteitaan. "Muzungu", huutaa matatukonduktoori ja tarjoaa kyytia.

Kuitenkaan muzungu ei ole epasuosittu hahmo. Pikemminkin pelottavan suosittu.

Lueskelin tuossa kirjan Mau Mau -kapinasta (kylla, olen lopultakin loytanyt kirjakaupan, jossa on muutakin kuin koulukirjoja ja kristillista kirjallisuutta) ja siina kerrottiin seikkaperaisesti Britti-imperiumin lopun ajoista.

Mau Mau -kapina oli vakivaltainen, mutta brittilaiset siirtolaiset olivat riistaneet kikujuilta maat ja poliittiset oikeudet. Tahan britti-imperiumi vastasi laittamalla kaikki arveluttavat kikujut leirille, kiduttamalla heita ja hirttamalla heita puolueellisten oikeudenkayntien jalkeen. Brittien keskitysleireja toisen maailmansodan jalkeen?

Epailen, etta taalla "muzungua" pidetaan oletusarvoisesti brittina. Lordia mukaillen: "Would you love a muzunguman?"

Vaadimme demokratiaa

Keniassa pidetaan ensi kuussa vaalit. Tahan mennessa on keskusteltu lahinna presidenttiehdokkaista, koska eduskuntavaalien ehdokkaita ei ole viela nimetty.

Pressanvaaleissa tarkeimmat puolueet ovat Orange Democratic Movement (ODM), edellisesta eronnut Orange Democratic Movement Kenya (ODM-K) ja People's National Unity (PNU).

PNU:n ehdokkaana on presidentti Mwai Kibaki, puolue edustaa selvasti nykyista hallitusta. Kibakia on moitittu lepsusta toiminnasta edellisten vaalien lupausten toteuttamisesta. Piti uudistaa perustuslaki ja taistella korruptiota vastaan, mutta saavutukset ovat vahaisia. Edellisissa vaaleissa Kibaki oli NARC-puolueen ehdokkaana, mutta joutui vaihtamaan puoluetta naihin vaaleihin, koska NARC ei ole enaa kovinkaan suosittu. Kibaki on karismaattinen hahmo ja yleisen tulkinnan mukaan han sai NARC:in muilta jasenilta pahoja vaikutteita, joten puolueen vaihto oli luultavasti hyva vaalitaktiikka.

Talla hetkella galluppeja johtaa ODM:n Raila Odinga, joka on siis opposition johtava presidenttiehdokas. Odinga ajaa esimerkiksi majimbo-jarjestelmaa, joka on eraanlainen federalismin muoto, jossa eri alueiden verotulot jaisivat alueiden omaan kayttoon eivatka menisi koyhemmille alueille. Joidenkin mukaan majimbo muistuttaa kommunismia, toisten mukaan se johtaisi heimopolitiikan rajahdysmaiseen lisaantymiseen.

Kolmas nakyva ehdokas on ODM-K:n Kalonzo Musyoka, joka johti aikoinaan galluppeja, mutta on nyt vankasti hannanpitajana.

Vaaleja on vaikea arvioida, koska puolueiden ideologiat ja vaaliohjelmat jaavat pahasti taustalle. Sen sijaan vaaleja kaydaan henkilovaaleina. Hahmona Kibaki on karismaattisin, mutta edellisten vaalien lupausten pettaminen painaa pahasti.

Ilmeisesti oppositio saa vaajaamatta vaaleissa ison bonuksen siita, etta hallituksesta pitaa paasta eroon. Tribalismi vaikuttaa kuitenkin paljon. Politiikassa heimorajat ovat merkittava tekija.

Luultavasti vaalit pysyvat rauhanomaisina. Tahan mennessa on kuitenkin esiintynyt pienta mellakointia vaalitilaisuuksien yhteydessa. Lisaksi vaalivilpin mahdollisuutta pelataan.

Kaduilla ajaa jo tassa vaiheessa autoja, jotka on paallystetty jonkun ehdokkaan vaalijulisteilla. Autojen kovaaanisista tulee ehdokkaan propagandaa.

Kaiken kaikkiaan vaalihassakasta ei hahmotu kovinkaan selkeaa kuviota. Suomessa pystyy aina erottamaan puolueen ideologian, taalla sita on vaikea loytaa. Vaaliohjelmia ei oikein ole olemassa. Suomessa valtaa pitavat puolueet muistuttavat toisiaan paastyaan valtaan, taalla sita eroa ei oikein loydy edes ennen vaaleja.

Ruokaa! Nalka!

Molossa saa aterian halvassa ravintolassa noin eurolla. Siita hinta sitten nousee isompiin kaupunkeihin ja parempiin ravintoloihin mennessa. Hyvin tyypillinen ateria onkin broilerinpuolikas, joka tarjoillaan chapatin, ugalin tai ranskalaisten kanssa.

Perunat tarjoillaan melkein aina ranskalaisina. Ugali on eraanlainen maissikakku. Chapati muistuttaa jonkinlaista letun ja rieskaleivan sekoitusta, se on mielestani liian makeaa lisukkeeksi. Kuka nyt soisi lettuja perunoiden tilalla? Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pavuilla vahvistettu perunamuusi.

Ulos mentaessa tarkoitus on syoda sormin Nyama Choma, joka on iso vadillinen karistettya pukinlihaa. Taman lisaksi juodaan Tuskeria, joka muistuttaa kovasti suomalaista Karhua. Joillain on tapana sekoittaa Coca-Colaa ja Guinnessia, olen paheksunut suuresti tata pyhainhavaistysta.

Nakurussa on Sweet Mart, leipomo ja intialainen kasvisravintola. Siella kannetaan muutamalla eurolla poytaan Full Thali, jossa on monta erilaista kasviscurrya ja valtava maara erilaisia lisukkeita. Toinen suositeltava paikka Nakurussa on Gilani's, intialainen ravintola, joka lienee suunnilleen Namaskaarin tasoa. Taalla oli eilen intialaisjuhla diwaliin liittyva ilotulitus, intialaisia on Nakurussa paljon.

Koko maan tunnetuin ravintola on kuvaavan nimen omaava Carnivore, jossa kannetaan poytaan lihoja miekkojen paalla. Siella en tosin ole kaynyt.

Yksi paikallinen ihme on se, etta kahvia tuottavassa maassa saa aina Nestlen pikakahvia. Taalla tarvittaisiin siis reilun kaupan tuotteita. Kahvi ja tee tehdaan yleensa suoraan keitettyyn maitoon, tee tarjoillaan erittain sokeripitoisena.

Kadulta voi ostaa esimerkiksi paistettua maissia.

Viisaat sedat ja totuus

Tuli toisen blogin keskustelusta mieleen...

Hyvin monet yhteiskunnallista ajattelua harrastavat ihmiset asettavat itsensa samalla massojen ylapuolelle. Se muistuttaa nietzschelaisessa hybriksessaan pelottavasti Auvisen ajatusmaailmaa. Onko tassa yksi kaikenlaisten ideologioiden perusongelma?

Akateemisista tai ideologisista norsunluutorneista maailmaa tarkastelevat ihmiset pitavat massoja karjana, joka reagoi "hysteerisesti" ellei sita ohjailla parempien toimesta.

Kuitenkin teoreettiset tarkastelijat kuvitteellisissa norsunluutorneissaan ovat samojen koulutusjarjestelmien, kustannustoimistojen, tietoverkkojen, markkinavoimien, geenipoolien... tuotteita kuin ne "massat", joita sedat niin isallisesti holhoavat.

Tallaisen ajattelun stereotyyppi on kyyninen vanha seta, joka lukee kotonaan kirjoja ja tulee vihaiseksi. Sitten han tulee internettiin kirjoittelemaan mielipiteitaan, joissa tuomitaan naissukupuoli ja feminismi, kukkahattutadit, kehitysmaiden asukkaat, populismi... Mika nyt milloinkin sattuu arsyttamaan.

Valilla kyyninen filosofiseta esittaa lainalaisuuksia naissukupuolen kaytoksesta, valilla massojen aanestystottumuksista. Koskaan seta ei itse toimi yhta tyhmasti kuin "massat". Sosiaalipsykologisia teorioita esitetaan juuri yliopistolle paasseen fuksin sinisilmaisella innokkuudella, unohtaen, etta paraskin yhteiskuntateoria selittaa aina vain osan totuudesta.

Taman ajattelun aaripaassa haamottaa eraanlainen Platonin valtio, jossa "viisaat" filosofit ovat ainoita ihmisia, joilla on jotain sanottavaa. Taman mallin aaripaassa joku Auvinen, Stalin tai Hitler voi surmata mielin maarin ihmisia, koska on ainoa, joka tuntee totuuden.

Muokkaamme Aristoteleen poliittista mallia, ja esitamme, etta on olemassa ainoastaan huonoja vaihtoehtoja. Jos politiikkaa eivat ohjaa huonosti informoidut massat sita ohjaavat huonosti informoidut kyyniset sedat. Oligarkia ja diktatuuri ovat pahempia hallitusmuotoja kuin huono demokratia.

Nykyinen maailmanjarjestelma muistuttaa eniten huonoa oligarkiaa. Kyyninen seta Dick Cheney tekee kavereidensa kanssa maailmanlaajuisia paatoksia perustuen oman viiteryhmansa liiketoiminnalliseen hyotyyn, tarjahaloset ja muut eliitin jasenet menevat mukana tai tekevat mita pystyvat. Ihmisuhreja syntyy, kun virallinen totuus muovataan oljyteollisuuden etujen mukaiseksi.

Samaan yli-ihmisajatteluun sortuvat myos vasemmistoliikkeet anarkismi ja kommunismi, jotka vannovat toimivansa massojen puolesta, mutta tahtovat panna koko jarjestelman uusiksi "tiedostavan" etujoukon johdolla. Uskovaisten joukko tuntee totuuden, parempi yhteiskunta vaatii nykyisen yhteiskunnan tuhoamista, siina syntyvat uhrit ovat vain valitettava "sivutuote", aivan kuin terrorismin vastaisessakin sodassakin syntyy siviiliuhreja "kollateraalisena" vahinkona.

Joukkoon kuuluu myos Linkola, joka arvostaa luonnon koskemattomuuden niin korkealle, etta on valmis heittamaan joukon muita arvoja kokonaan pihalle. Meilla ei voi olla koskematonta villia luontoa, jos meilla on teknologiaa, laaketiedetta ja sosiaaliturvaa, joten naista muista arvoista on luovuttava, julistaa Linkola. Minkaanlainen sovittelu arvojen valilla ei ole mahdollista, vain yksi kyyninen seta Suomessa tuntee ja ymmartaa koko totuuden. Ei ole ihme, etta Linkola tahtoo eliminoida suurimman osan ihmiskunnasta oman totuutensa tielta.

Tarkastelkaamme siis kaikki omaa hybristamme valttyaksemme kyynisen sedan kammottavalta kohtalolta.

Muistakaa myos varoa ihmisia, jotka vaittavat tuntevansa totuuden.

Matatu

Matatu on kiva. Matatu on mahtava.

Eilen meni koko paiva matkaan Merusta Nakuruun kolmella eri matatulla. Ensimmainen kuski pureskeli ajaessaan khattia ja kaahasi kuin mielipuoli. Siina sai taas nauttia niista taysin kasittamattomista ohituksista: mennaan eika meinata, pitaa ohittaessa kaahata taysilla vastaantulevaa autoa pain, etta ehtii ohitettavan edelle ennen nokkakolaria. Onneksi tiet ovat valilla niin huonossa kunnossa, etta niilla ei kauheasti kaahata.

Toinen kuski oli paljon taysjarkisempi ja ajeli ihan rauhallisesti. Matkalla on kuitenkin on sellainen patka paallystamatonta tieta pitkin. Tuli sade ja matatu juuttui mutaan. Sitten piti kutsua kylan miehet irroittamaan se ja ajella takaisin samaa tieta. Sitten mentiin kolme kertaa pidempaa reittia. Lopulta piti menna viela kolmannella matatulla, oli jo pimeaa, mutta onneksi kuski oli vaihteeksi taysjarkinen.

Kaikkein janninta on se, etta jotkut kaahaavat rekoilla ja busseilla samaan malliin kuin nama pakettiautoilla.

Matatu siis on bussina tai taksina toimiva pakettiauto, johon laitetaan saantojen mukaan 14-16 ihmista. Valilla niissa on kuitenkin noin 25 matkustajaa. Hallitus oli joskus vuonna 2004 laittanut matatuliikenteen kuriin ja liikenneonnettomuuksien maara laski rajusti. Nyt saantoja ei enaa noudateta ja liikenneonnettomuuksien maara on noussut. Poliisin tarkastuspisteita on silti ihan joka paikassa.

Yksi suomalainen oli nahnyt matkalla, miten yhden matatun matkustajat oli ryostetty ja sidottu alastomina metsaan. Sen jalkeen samalla matkalla oli tullut vastaan rekka, jonka kuski oli ammuttu ohjaamoon.

Taalla tarvittaisiin kylla suomalaisen poliisin pehmeaa kosketusta.

Copycat

Taallakin pomppasi eilen Jokelan ammuskelu esille kansainvalisissa uutisissa. Piti sitten sita webata nettikahvilassa.

Aluksi naytti sille, etta ampujalla olisi ollut oikein oma maailmankatsomus, mutta tarkemmin tarkastellen ammuskelija omaksui senkin Columbinen murhaajilta. Nayttaa sille etta kopioi viesteihinsa melkein suoraan amerikkalaista tekstia.

Taalla on vahan hankaluuksia. Tietokoneeni kayttojarjestelma sekosi. Nyt en tieda pitaisiko menna Nairobiin etsimaan uutta kayttista, Thikaan suunnittelemaan asioita orpokodin ja biopolttoaineprojektin kanssa, vai Moloon tekemaan Macofan loppuja juttuja. Ainakin meilla on nyt toimiva karttapalvelinratkaisu.