En oikein ehdi kirjoittelemaan kunnolla tähän blogiin, koska nettiyhteyden toimivuus on vähän niin ja näin. En yleensä ehdi kirjoittelemaan pidempiä tekstejä, mutta tästä koottuja huomioita.
Täällä ympäristöjärjestön pohja on hieman erilainen kuin Suomessa. Ympäristöasiat sekoittuvat suoraan ihmisoikeuksiin. Niinpä kokouksissa on lähinnä paikallisia pienviljelijöitä. Metsien kestävä käyttö liittyy suoraan maanviljelijöiden toimintaan. Suomessa maalaisväestö ja ympäristöaktivistit näyttävät keskittyvän vastakkainasetteluun.
Tehtäväni MACOFAssa siis ovat säätää kuntoon videotuotanto ja –koulutus, verkkosivut ja koulutus niiden päivittämiseen, sekä laatia uutiskirjeitä ja muita julkaisuja. GISEEM-kartoitusprojektissa taas pystytän sopivaksi säädetyn Geoserverin ja teen siihen käyttöohjeet.
Asuntoni on vähän kuin kahden huoneen rivitalo. Juoksevaa vettä ja sisävessaa ei kuitenkaan ole, sähkötkin puuttuvat vielä. Naapurustossa kävelevät vapaasti kanat, lehmät ja lampaat. Muuten olen nähnyt tähän mennessä apinoita, kirahveja, seeproja ja krokotiilin, mutta niistä tiikereistä ja leijonista ei ole hajuakaan.
Ihmiset ovat hieman suoraviivaisempia kuin Suomessa. Varsinkin lapset voivat huutaa aina ”muzungu” ja ”how are you?” Varsinaisesti rasittavia ovat vain katupojat, joiden nenästä roikkuu liimapullo. Niitä ei kuitenkaan ole Molossa näkynyt.
Ihmiset puhuvat englantia, swahilia ja omaa heimokieltään, joista yleisin lienee kikuju. Mukanani on swahilin oppikirja, jota en ole vielä ehtinyt lukemaan ollenkaan. Lähinnä pitää keskittyä ymmärtämään hieman erilaista englannin aksenttia ja puhumaan niin, että paikallisetkin ymmärtävät.
Kaikki ovat hyvin uskonnollisia, jokaisella pikkupaikkakunnallakin on sata erilaista kristillistä kirkkoa. Lisäksi on sitten muslimit ja intialaiset uskonnot. Varsinkin intialaisia näyttäisi täällä olevan enemmän kuin eurooppalaisia. En oikein tiedä mitä ihmiset ajattelisivat suomalaisesta mallista, eli kuulutaan kyllä luterilaiseen kirkkoon, mutta siellä ei käydä koskaan.
Kaikki on melko halpaa, eli vuokra on noin 50 euroa, ravintola-ateria maksaa suunnilleen euron, matka matatulla toiseen kaupunkiin eurosta ylöspäin. Sen sijaan internet on järkyttävän kallis, tunti netissä maksaa suunnilleen kaksi euroa.
Lehdistössä käsitellään jatkuvasti tulevia vaaleja. Suoraan sanottuna en tiedä, miten vallassa oleva NARC ja haastava oppositiokoalitio ODM eroavat ideologisesti toisistaan. Muuten lehdistö tuntuu pilkkaavan poliitikkoja enemmän kuin Suomessa, eli sananvapaus ilmeisesti toimii.
Lisäksi uutisissa esiintyvät jatkuvasti mungikit, joita poliisi rankaisee kovalla kädellä. Mungikit hallitsevat ainakin Nairobin slummeja, ilmeisesti omistavat jopa oman sähkölaitoksen. Mungikit ovat kikujuja, hyvin konservatiivisia, nationalistisia ja uskonnollisia, ja muistuttavat ehkä eniten jotain kristillistä talebania. Mungikit harrastavat äärimmäistä ultraväkivaltaa.
Lisäksi täytyy todeta, että amerikkalainen vapaapaini on hyvin suosittua. Lehdistössä on pohdittu jatkuvasti paikallisten kehonrakentajien steroidien käytön aiheuttamia ongelmia.
Paikallista sanastoaMungiki - Paikallinen ultraväkivaltainen ja äärikonservatiivinen mafia.
Muzungu - Valkoinen dude. Ilmeisesti hyvin suosittu hahmo, mikä on historian huomioonottaen aika yllättävää.
Matatu - Pakettiauto johon ahdetaan noin 20 ihmistä. Ainoa yleisesti toimiva kuljetusmuoto.