Teknisestä kirjoittamisesta

Tekninen kirjoittaja onkin ihan täysjärkinen ammatti. Tätä voisi tehdä vaikka loppuikänsä. Tosin tekee edelleenkin mieli mennä kehitysyhteistyötyypiksi parantamaan maailmaa, mutta ei se taida onnistua. Lisäksi hikoilen jostain syystä kauhean helposti, ja siinä mielessä kehitysmaiden ilmasto voisi olla rasittava.

Joka tapauksessa teknisessä kirjoittamisessa käytetään jännästi hieman eri työkaluja kuin vaikkapa taittajan tai web designerin hommissa. PageMakerin tilalla on FrameMaker, html-koodia tehdään RoboHelpillä. Jotenkin esimerkiksi FrameMaker tuntuu maagisesti hankalammalle kuin joskus ammoin käyttämäni PageMaker, mikä on hämmentävää. Joka tapauksessa ammatissa on ihan selkeästi elementtejä taittajan tai web designerin työstä, mikä on tavallaan yllättävää. Kaikki menee kuitenkin asiakasyritysten templaattien mukaan, joten mitään kovin taiteellisia ratkaisuja ei pääse tekemään.

Tekstimäärät ovat valtavia verrattuna vaikkapa toimittajan työhön. On oikeasti hämmästyttävää millaisia tekstimääriä syntyy melko lyhyessä ajassa. Tietenkin tekstistä suuri osa on ohjelmoijilta tullutta technobabblea, joka pitää vain jotenkin vääntää normaali-ihmiselle sopivaan muotoon. Teksti on myös tyypillisesti hyvin minimalistista, mikä johtuu jo siitä, että sivumäärät ovat valtavia, ja kirjoitustyyliä säädellään tyylioppailla.

Kaikki kirjoitetaan englanniksi, missä on toki omat hankaluutensa. Minusta englanti ei tunnu aivan yhtä ilmaisuvoimaiselta kieleltä kuin suomi, mutta se voi johtua myös siitä, etten puhu sitä äidinkielenäni. Ja tosiaankin kirjoitan englantia paljon paremmin kuin puhun. Kehtaan matkia jotain Texasin aksenttia vain humalassa, joten selvin päin puhun yleensä suomalaista pökkelöenglantia.

Varsinaista tietotekniikkaa on pakko osata jonkin verran, mutta koska käyttöohjeita kirjoitetaan yleensä maallikoille, on popularisoinnin kannalta jopa edullista, ettei kirjoittaja ole mikään hakkeri. Siitä huolimatta Unix, MySQL ja Java voivat tulla hyvin nopeasti hyvin tutuiksi, vaikka itse ei koodia joutuisikaan vääntämään. Ja vaikka Wordia olisi käyttänyt jo vuosikausia voi joutua hämmästymään siitä, mitä kaikkea sekin pitää sisällään.

Kaiken kaikkiaan: Erittäin siisti ammatti. Ei ehkä yhtä glamöröösiä kuin esimerkiksi toimittajan työ, mutta soveltunee paremmin kirjoittajalle, joka tuntee olevansa pikemminkin nörtti kuin ylisosiaalinen hengailija.

Le Monde Diplomatique

Aloin vasta numerosta kaksi seuraamaan suomenkielistä Le Monde Diplomatiquea. Mahtavaa!

Tänään marssin (uusilla maihinnoususaappaillani) kuntosalille ja hämmästyin, kun näin poliisi-merkein varustetun pasin. Ilmeisesti se olikin menossa Tuusulan piiritykseen eikä sentään Euromayday-mielenosoitukseen.

Vihaan juopottelua! En mene kaupungille tänään.